Helmin toinen joulu vierähti aivan hujauksessa ohi, mutta mukavaa oli reissussa silti.
Matkaan lähdimme aatonaatonaattona ja suuntasimme Valkeakoskelle Gramman luokse (Helmin isomummu). Lunta oli hivenen enemmän kuin Helsingissä, mutta eipä juuri valkeaksi joulua voinut sanoa. Joulupäivänä tosin oli mukavan kirpakka pakkanen, mutta muuten oli "vetistä ja leutoa".
Gramman luona Helmi viipotti pitkin huoneita työnnellen Erna-mummin vanhoja nukenrattaita. Kyydissä olivat niin nallet, nuket kuin muumipeikkokin. Olisi neiti itsekin halunnut sinne istua, mutta ei ihan mahtunut.
Helmi osallistui myös Gramman joulukuusen koristeluun lähinnä ottamalla koristeita pois, mutta lopulta päätyi ihailemaan kuusta vähän kauempaa ja sanoen "iso kuusi" (paino sanalla iso).
Aatonaattona siirryimme mummulaan ja sielläkin Helmi mennä viipotti flunssasta huolimatta pitkin taloa. Helmi muisti heti Erna-mummin, Jenni-tädin (joka on Helmin "idoli"), ahdin ja tietty Viiru-koiran, jota piti koko ajan huudella. Illalla saapui paikalla myös Kalle-eno.
Jouluaattona meno oli vähän rauhallisempaa, koska flussa vaivasi Helmiä selvästi enemmän.
Perinteiseen tapaan ennen joulurauhaa syötiin riisipuuro ja tällä kertaa sekä Elina-äiti että Helmi saivat puurosta mantelin. Helmi söi kylläkin isin hylapuuroa ja siten oli mahdollista onnistua saamaan samaan perheeseen kaksi onnenpotkua=). Helmi vähän ihmetteli mantelia, mutta söi siitä osan ja jatkoi puuron syöntiä entiseen tapaan. Joten ensi vuodeksi on luvassa toivottavasti kaikkea hyvää, jos manteliennustuksiin on luottaminen...
Varsinaisella jouluaterialla Helmille ei maistunut kuin hapankorppu ja maito, jouluruuat eivät tuntuneet olevan neidin makuun, ehkä flunssan vuoksi. Muukin ruoka maistui huonosti, mikä on neidillemme todella poikkeuksellista.
Joulupukki kävi vain salaa livauttamassa lahjat kuusen alle ja Helmi sai muutenkin lahjoja useaan otteeseen, vielä välipäivinäkin. Aattona neiti oli sen verran väsynyt ja kipeä, että lahjat eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa, paras lelu itse asiassa oli Jenni-tädin huoneesta löytynyt vanha golfpallo. Toki me vanhemmat yritimme auttaa pakettien avaamisessa ja lahjojen "esittelyssä", mutta silti golfpallo säilyi ykkösenä. Helmi sai niin paljon lahjoja Valkeakosken mummulassa, että osan avasimme vasta joulupäivänä.
Joulupäivänä saapuivat Valkeakoskelle myös Olavi-eno ja Johanna, joita Helmi ei vierastanut, vaikka ei oltu vähään aikaan tavattukaan. Kävimme myös Irja-isomummun luona Rantoolla (Valkeakosken maaseutua), jossa Helmi tapasi Heikki-papan, Viki-enon, Saara-tädin, Annelan, Hannu-isosedän perheineen, Matti-isosedän perheineen ja Pirkko-Liisa-isotädin. Eli paljon oli porukkaa, mutta Helmi ei ollut moksiskaan, vaan oli ihan elementissään ja juoksenteli huoneesta toiseen.
Tapaninpäivänä karavaanimme siirtyi Keski-Suomeen ja Leila-mummin ja Karin luokse. Siellä oli ohjelmassa "jouluateria" ja lahjojen avausta. Tällä kertaa Helmi jaksoi keskittyä enemmän pakettien avaamiseen, varsinkin kun yksi oli valtavan iso. Sieltä paljastui hienot nukenrattaat, joita Helmi seuraavat päivät innolla työnteli.
Helmin lahjasaalis oli aivan huikea, sillä nukenrattaiden lisäksi tyttelimme sai muun muuassa :
kävelevän ja ääntelevän norsun, "pelle-palikkatornin", mollamaijan, 2 cd-levyä, kirjoja, 2 yöpukua, vekki-hameen, rekka-auton, työnnettävä auton, villakangas-takin, siili-käsinuken, 3 bodya, college-haalarin, esiliinan, neuletakin ja maton.
Välipäivinä Elvi-isomummi kävi moikkaamassa Helmiä ja me vuorostamme kävimme tervehtimässä "Honkolan väkeä", eli Ebba-isomummia ja Imppo-isovaaria. Siellä tapasimme myös Risto-vaarin, Hannun ja Helenin, jotka antoivat vielä muutamia lahjoja Helmille.
Helmi alkoi olla tuolloin on vähän paremmassa kunnossa ja pienen lumisateen ansiosta vietimme mukavia aamupäiviä pulkkailun ja kävelyretkien merkeissä. Ilo lumesta jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo viikonloppuna kaikki lumet olivat sulaneet. Helmi tajusi asian ja totesi, että nyt "puukka on paakissa" (pulkka parkissa, eli seinää vasten laitettuna). Ruokakin alkoi vihdoin maistua, varsinkin kun äiti älysi tehdä mausteista soija-makaroonilaatikkoa ja kasvissosekeittoa. Lisäksi kun älysimme laittaa valkosipulia harson sisällä Helmin sängyn päätyyn, niin yötkin olivat vähän parempi.
Reissumme lopuksi sekä Elina että Juho tulivat kipeiksi, Juho oli kipeänä vielä uudenvuoden jälkeenkin, joten kaiken kaikkiaan tämän perheen sairauspäiviä kertyi viimeisen parin viikon aikana todella runsaasti. Vanhempien sairastuminen ja Helmin edelleen jatkunut nuhaisuus estivät myös uudeksi vuodeksi kaavaillun Tahkon reissun, mutta tälläistähän tämä lapsiperheen elämä välillä on...
Kiitos kaikille ihanista lahjoista ja joulukorteista sekä huolenpidosta joulureissun aikana!
Lisäksi toivotamme kaikille blogin lukijoille:
Mukavaa vuotta 2007!
