Helmin 3-vuotissynttärit!

Niin se aika kuluu ja meidänkin tyttömme on jo kolme vuotta vanha. Aika täsmälleen tähän aikaan kolme vuotta sitten(vähän vajaa klo 21)synnytyssalissa punnersin pikkuista(nooh, ei niin kovin pientä)vauvaa ulos tähän maailmaan ja sieltä se sitten ihana tyttömme putkahti klo 21.10. Ja jotenkin sen hetken sekä vauva-ajan muistaa niin elävästi, ettei meinaa millään uskoa, että tänään juhlittiin jo 3-vuotissynttäreitä.

Juhlinta alkoi itse asiassa jo viime viikonloppuna Juho-isin luona, jossa Helmin sanojen mukaan oli "prinsessa-synttärit" ja "prinsessakakku". Ohessa pari kuvaa niistä juhlista, joissa vieraina oli lauantaina Elviira ja poppoo sekä Leila-mummi ja Kari. Sunnuntaina kylässä kävivät Risto-vaarin "porukka". Lahjaksi neiti sai mm.kävelevän barbi-hevosen, vaatteita, "koirakännykän" ja Hello Kitty-kassin.

Tänään virallisena syntymäpäivänä Helmi sai ensimmäiset lahjat aamulla heti herättyään. Elina-äiti onnitteli pikkuneiti laulun ja Ariel-aiheisten lahjojen kera ja Juho-isi soitti vielä Norjasta työreissulta aamupäivällä onnittelut. Onnitteluita tuli myös tekstareina sekä muutamia postikortteja pikkulahjoineen oli tullut jo perjantaina postin mukana.

Päivä oli ilmeisesti niin jännittävä, että päiväunet eivät Helmille maistuneet lainkaan ja merenneito-asua pidettiin jo monta tuntia ennen juhlia päällä. Helmin toiveen mukaan juhlat järjestettiin merenneito-teemalla. Olimme askarrelleet yhdessä kaikenlaista, kaivelleet simpukoita äidin "kokoelmista" ja mummukin oli löytänyt hienoja koristeita. Kaiken kruunasi neidin (kirpputorilta löytynyt) merenneito-asu ja kruunu sekä tietysti äidin tekemä Ariel-kakku.

Juhlat pidettiin läheisen leikkipuiston "kerhotiloissa", jossa riitti tilaa 8 lapsen ja 14 aikuisen ja yhden 1-vuotiaan temmeltää...Tarjottavaakin riitti, olisi voinut enemmänkin suita herkkuja napsimassa. Lapsille oli katettu oma pöytä, johon Helmi halusi kaikille omat paikat ja tietysti siis nimikortit. Lasten herkuttelu sujui yllättävän hyvin, eikä kenenkään vaatteet olleet mehussa tai kakussa=). Tosin meidän pikkuneidille ei kovin moni tarjottava maistunut, koska oli niin paljon kaikkea muuta jännittävää.

Ariel-kakku keräsi ihastuneita huudahduksia kaikilta lapsilta ja Helmi totesi jo kotona: "teitkö sä ton ihan itse?" (hieman epäuskoisena) Tekijä itsekin tunnustaa, että oli lopputulokseen tyytyväinen, koska kakkujen väsääminen ei ole koskaan ollut mun bravuuri...

Juhlat sujuivat kivasti, lapsilla ja aikuisilla oli hauskaa. Lopuksi lapset saivat vielä etsiä Arielin kadottamaa kulta-aarretta ja löydettyään sen saivat vielä kotiinviemisiksi kultakolikoita (suklaata) ja merenneitohiekkamuotin. Helmi oli lopulta niin väsynyt, että kuunteli ihan rauhassa lahjaksi saamaansa Tuhkimo-äänisatua samalla kun muut lapset juoksentelivat ympäriinsä. Äänisadun lisäksi Helmi sai lahjaksi muun muassa värityskirjoja, Hello Kitty-hiekkaleluja, mummun maalaaman merenneitotaulun, Ariel-tarroja, kivan paidan ja korttipelin.

Päivänsankari ja hänen vanhempansa kiittävät kaikkia hienoista lahjoista, korteista ja viesteistä! Toivottavasti nämä kuvat välittävät tunnelmaa kaikille niillekin, jotka eivät juhlissa olleet...

Hauskaa pääsiäistä! T:Helmi

Rytmimusiikkia ja roskisdyykkausta

Aamu alkoi tänään seuraavasti:
Helmi kömpi herättelemään äitiä, sanoi "noustaan jo" ja kun äiti vain mumisi jotain, että "on aika aikaista", niin neiti totesi "miks sä oot noin tööt?". Hyvin tokaistu, sillä olin kyllä suhteellisen väsynyt.

Kun lopulta aamupisun ja -pesun jälkeen pääsimme aamiaispöytään, niin Helmi meni ennen pöytään tuloa mankan luo ja sanoi: "laitetaan vähän rytmimusiikkia". Ja aivan itse laittoi U2:n cd:n sisään ja painoi vielä playtä. Sitten neiti kiipesi omaan tuoliinsa ja alkoi jammailla musiikin tahdissa ja totesi:"on hyvää jammailumusaa, äiti jammaile mun kaa!". Joten loppujen lopuksi aamumme alkoi mainiosti=).

Koska otsikko pitää sisällään toisenkin r-sanan, niin kerrotaanpa mitä olemme viime aikoina saaneet saaliiksi roskiskatoksestamme. Aiemmin löysimme hienon Marimekon lastenmukin ja yhden kannun, eilen löysimme aivan toimivan ja jopa ihan tyylikkään lampun. Löydön arvokkuutta lisää se, että olin juuri miettinyt, että makkariin tarvittais ns.lukulamppu tai joku jalkalamppu; ja kas siellähän se meitä odotti roskiksessa. Se miksi joku sen sinne oli heittänyt on arvoitus, mutta niinhän sitä sanotaan, että "toisen roska voi olla toisen aarre". Helmi tosin ensin pohti kovasti, voidaanko me ottaa se "kun se voi olla jonkun sedän (?)". Mutta kun vakuutin, että se ei ole enää kenenkään, kun se kerran on heitetty roskiin, niin Helmi totesi lopuksi "nyt mulla on oma lamppu."

Viime lauantaina kävimme myös kirppiksellä ja sieltäkin tarttui mukaan oivia löytöjä muutamalla eurolla ja jopa ilmaiseksi. Saaliksi tuli Helmille mm. Marimekon jokapoika-paita 3 euroa, kiva villaneule ja pipo yht.2 euroa, punaiset farkut 50 senttiä, leikkisilitysrauta 10 senttiä, pari pehmolelua ilmaiseksi ja nalle puh-mekko 50 senttiä. Joten noista ostoksista ei kukkaro juuri keventynyt ja kaupan päälle sai vielä hyvän mielen. (Ja pullaa ja mehuakin...)

"Herätys täti!" ja muita sutkautuksia

Helmi alkaa rämpyttää bussimatkalla lastenvaunujen kiinnittämiseen tarkoitettavia koukkuja bussissa. Niistä tulee kova meteli ja äiti tietty kieltää jatkamasta.

Äiti: "Älä rämpytä niitä."
Helmi: "Mä vaan soitan, voinko soittaa jos myös laulan?"
Äiti: "Et, niistä tulee kova meteli."
Helmi alkaa kuitenkin laulella ja rämpyttää ja yhtäkkiä tokaisee: "Miks kaikki aikuiset on bussissa aina hiljaa?"
Äitiä naurattaa ja aiheesta keskustellaan hetken aikaa. Helmi on vähän aikaa rämpyttämättä, kunnes taas aloittaa rämpyttämisen ja hoilaa samalla "Herätys, Herätys täti!"
Äiti: "Mikäs juttu toi on?"
Helmi: "Sanoin herätys tädille, ei bussissa saa nukkua pitää mennä kotiin...äiti toi täti nukkuu!"
Ja toden totta lähellä istuva vanha täti nukkuu autuaan tietämättömänä Helmin herätysyrityksistä...

Jälleen istumme bussissa, Helmi näkee aika hyvin ulos ja yhtäkkiä tokaisee: "Mihin nää kaikki ihmiset on matkalla?"

Iltapalalla Helmi pikkuisen väsyneenä alkaa vitkastella syömisen kanssa, mihin äiti toteaa, että: "syöhän nyt reippaasti, niin päästään nukkumaan." Ja Helmi vastaa siihen: "joo, syön kun ehdin..."

Helmi ei meinaa illalla siirtyä omaan sänkyyn vaan julistaa painokkaasti: "haluan nukkua seepratyynyllä!" (eli isossa sängyssä äidin vieressä) Äiti taas sanoo: "olet iso tyttö ja voit aivan hyvin nukkua omassa sängyssä."
Johon Helmi nokkelasti vastaa: "iso tyttö voi nukkua hyvin aikuisten sängyssä!"
Ja mitäs siihen sitten vastaamaan...

Helmi pukee jalkaansa villasukkia ja toteaa: "Helen on langannut nää sukat."

Eräänä iltana kävellään kotiin jo pimeän tultua ja tähtiäkin näkyy taivaalla. Helmi pohtii katsellessaan taivaalle: "näkyy vain tähtiä, ei kuuta ollenkaan...Onkohan kuu jo nukkumassa?"

Ystävänpäivätervehdys!

Päivitykset ovat viime aikoina jääneet, mutta vähitellen palailemme kertomaan kuulumisia, älkää huoliko. Kaikille ihanille ystävilleen niin isoille kuin pienillekin Helmi haluaa tarjota vähän kakkua juuri olleen ystävänpäivän kunniaksi...Jos herkusta haluaa nauttia ihan oikeasti, niin tässä ohje:

Helmin vadelmarahkatorttu

pohja: pakastekauramurotaikina (400g)
täyte: 200g suomalaisia vadelmia sekoitetaan yhteen purkilliseen rasvatonta maitorahkaa, lisätään Reilun kaupan raakaruokosokeria maun mukaan (me laitoimme 2 rkl)
valmistus: Jätä pieni osa taikinasta koristeita varten ja painele loppuosa taikinasta torttuvuoan pohjalle, niin että teet kunnon reunat. Levitä täyte pohjalle ja ota lopputaikinasta piparimuotilla 3 sydäntä ja laita ne täytteen päälle varovasti. Paista torttua 200 asteessa 30-40min.
Anna jäähtyä kunnolla ja herkuttele sitten ystävien kera!

Prinsessavaihe...

Liittyen hieman edelliseen kirjoitukseen, niin Helmistä on kehittynyt viime aikoina myös melkoinen pikkuprinsessa: aina välillä pitäis saada päälle prinsessamekko, koruja ja tietty kruunu päähän sekä tietty hienot kengät. Lisäksi Pikku Kakkosessa tuleva "Pikku Prinsessa"-ohjelma on "ihan must-juttu" (äiskän kyllä pitää myöntää, että ohjelma on kyllä ihan hauska piirretty, perustuu samannimiseen kirja-sarjaan) ja sen innoittamana Helmi leikkii usein leikkiä, jossa on itse prinsessa, äiti kuningataräiti ja iskä saa luvan olla pääministeri! Erityisen humoristisen tästä leikistä tekee se, että useimmiten roolihahmojen tulee leikkiä piilosta ja niinpä Helmi välillä huutelee: "pääministerii, tuu ettimään!".

P.S.Äiskä myöntää, että prinsessavaihe kaikkine hörhely-, koru-, mekko- ja pinni-ihailuineen on ollut aika yllättävää ja siihen sopeutumisessa on mennyt jonkin aikaa. Nyt kuitenkin äiti on "antanut periksi" ja hankki kuvassa näkyvän "rooliasun" tulossa olevia naamiaisia (Helmin kaverin synttärit) varten...

Kivaa kuningasten päivää!

Tänään oli loppiainen, joka esim. Ranskassa tunnetaan "kuninkaiden päivänä", jolla siis tietenkin viitataan itämaan tietäjiin. Tähän liittyen oli aivan pakko laittaa päivän aiheeseen liittyvä postaus. Eli Helmin yksi uusista lempilauluista on "Kuningas Ei" (joka löytyy Ipanapa-lastenlevyltä, säv. ja sanat Tuure Kilpeläinen), sen sanat ovat Helmistä aivan mahtavat ja sen lisäksi, että neiti osaa laulun sanoja ulkoa ja haluaa laulaa sitä äidin/isin kanssa kahdestaan ja matkia muullakin tavoin laulajan painokasta ääntä. Etenkin kohta "eikä mun tarvitse" on Helmistä hauska ja tulee varmasti piakkoin pysyvästi juurtumaan neidin sanavarastoon...

Laulun pari ekaa säkeistöä kuuluu näin :

Mä en tahdo syödä muumilautaselta
Mä en tahdo syödä mitään
Mä en tahdo istua ruokapöydässä
Mä en tahdo tehdä mitään

Otatko sämpylää- Ei
Otatko omenaa- Ei
Palanen juustoa- Ei
Vai lasi maitoa- Ei
En tahdo eikä mun tarvitse

Olen kuningas
Suuri kuningas
Kuningas E ja I

Täällä hallitsee
Kuningas Ei

Helmillä on tehnyt myös jo ensimmäisen "lakinsa", hallitsijan etuoikeudella. Ja se kuuluu näin (tämä on siis aivan oikeasti Helmin itsensä keksimä ja sanoma):

Ensimmäinen lakipykälä: "Helmi että ei, äiti/isi että on."
Toinen lakipykälä: "Helmi että on, äiti/isi että ei."

Lisähuomautus (äidin): voimassa aina, koskee kaikkia asioita ja toimii myös muiden kuin äidin ja isin kanssa.