Lomakertomus (osa 2)

Helmin lomapuuhat

- isolla hiekkalaatikolla (uimarannalla) leikkiminen

- meressä kahlaaminen ja aaltoja päin juokseminen

- jätskin syönti aurinkotuolissa makaillen ("helmin oma makailu" , sanoi neiti itse)

- retkeily lähikohteisiin bussilla, "possu-junalla", kävellen ja rattailla

- pitkien päiväunien nukkuminen

- puuha-pete pallolla pelaaminen

- uiminen uima-altaassa (niin kauan kuin vanhemmat antoivat, hampaat kalisten piti tytteli aina nostaa pois, kun ei malttanut "lopettaa" uimista ajoissa)

- läheisessä leikkipuistossa ja ravintoloiden leikkipaikoissa leikkiminen

- maisemien ihalilu ja vanhempien ilostuttaminen hyvillä jutuilla =)

Lomaromanssi...

- Helmi ihastui samassa hotellissa majailleeseen 3-vuotiaaseen Aapeliin, tunne tosin ei aivan täysin ollut molemminpuolinen, mutta kyllä Aapelinkin mielestä "Helmi on ihan kiva". Romanssi kehittyi pikkuhiljaa, ensin tavattiin altaalla, sitten käytiin yhdessä syömässä ja lopulta hengattiin yhdessä lentokentällä (kävelivät jopa käsi kädessä ympäri odotusaulaa). Helmi olisi halunnut olla aina samassa paikassa Aapelin kanssa ja kyseli pikkuherraa monesti loman jälkeenkin. Yhteistietoja vaihdettiin ja nähtäväksi jää johtaako tämä myöhempiin tapaamisiin=),

Paluumatka

Vikan päivän aamu oli mahtava ja oli kurjaa jättää Kreeta taakse. Lisäksi lentokentälle piti lähteä älyttömän aikaisin (seitsemän jälkeen aamulla, vaikka kone lähti 10.45). Lentokentällä odottelu sujui kuitenkin tosi hyvin, koska Helmi seurasi todella kiinnostuneena kentältä lähteviä koneita (nenä kiinni lasissa yhdessä Aapelin kanssa). Koneeseen mennessä Helmi halusi jäädä koneen ulkopuolelle (portaiden yläpäähän) ihmettelemään kentän menoa ja välillä neiti myös sanoi sisään tuleville ihmisille "tervetuloa" (lentoemäntiä matkien).

Mukava yllätys oli myös se, että kiva stuertti järjesti Helmille oman paikan, eli Helmi istui meidän välissä. Se oli kyllä ihan luksusta meille vanhemmille, sillä Hlemi nukkui nousun jälkeen n.1,5h ja sillä aikaa me saimme syödä rauhassa ja äiskä kerkes kattoa vähän Hugh Grant-komediaakin...Loppumatka sujui ihan ok myös, koska Helmi ravasi käytävällä, kävi moikkaamassa Aapelia (ja istui jonkin aikaa siellä leikkimässäkin). Kone oli hieman myöhässä ja kentällä meitä odotti ikävä "räntäsade" ja laukkuja saimme odottaa pitkään, joten kovin "juhlava" kotiinpaluu ei ollut. Mutta joka tapauksessa ainakin pikkuneitimme selkeästi nautti kotiinpääsystä, vaikka ikävöikin selvästi Aapelia...