"Tärkeintä on pienen pienet askeleet..."

Näin lauletaan eräässä lastenlaulussa, ja tottahan se on!
Helmin pienen pieniä ensi askelia ehdittiinkin jo odotella, mutta 25.7. Jaakon päivänä sitten jysähti: Helmi käveli aivan itse 4 askelta. Siis nousi ylös lattialla ja asteli 4 askelta eteenpäin ja toisti saman hetken kuluttua. Ja vielä niin, että kummatkin vanhemmat olivat tätä suurta hetkeä todistamassa. Jos jotakuta "hörhöä" kiinnostaa katsella kaikenmaailman tähtikarttoja ja mitä lie ratoja, niin kello taisi tuolla hetkellä olla noin 19.16 tai jotain sinne päin=).
Muutama askel käveltiin seuraavana päivänä Pikkuparlamentin puistossa (pitihän sitä käydä näyttämässä hienossa ympäristössä, kuinka askeleet sujuvat), mutta sitten suihkulähde alkoi kiinnostamaan enemmän ja neliveto meni päälle.
Kontaten Helmi pääseekin jo niin lujaa, että 2 sekuntia on jo pitkä aika, eli koko ajan pitää neitiä vahtia...